Kielten ja viestinnän laitos on yksi Helsingin kauppakorkeakoulun viidestä opetuksen ja tutkimuksen laitoksesta. Laitos vastaa seuraavista opinnoista:
Maisteriohjelmat
» International Business Communication Master's Program
» Maisteriohjelma Talouselämän viestintä
Sivuopintokokonaisuudet
» International Business Communication Minor
» Sivuopintokokonaisuus Talouselämän viestintä
Tohtoriohjelmat
» International Business Communication Doctoral Program
» Tohtoriohjelma Talouselämän viestintä
Kaikille opiskelijoille tarkoitetut kieli- ja viestintäopinnot (11 kieltä)
» Kandidaatin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot (30 op)
» Maisterin taitosalkun kurssit
Kauppatieteilijän on osattava kieliä!
Kauppakorkeakoulussa saa ja pitää opiskella kieliä, molempia kotimaisia ja vähintään kahta vierasta kieltä. Kieli- ja viestintäopinnot muodostavat esim. Helsingin kauppakorkeakoulussa (HSE) kuudesosan alemmasta kauppatieteellisestä tutkinnosta (30/180 opintopistettä). Tavoitteena on saavuttaa liike-elämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito. Kauppakorkeakouluissa opiskellaan siis nimenomaisesti yritysviestintää eri kielillä ja tutustutaan liike-elämän kulttuuriin eri maissa; tavoitteena on valmius toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Itse yritystoimintahan rakentuu myös kielestä: asiakirjoista, liikekirjeistä, sähköpostiviesteistä, sopimuksista, mainosteksteistä jne.
Elinkeinoelämän keskusliiton äskettäin julkistaman tutkimuksen mukaan yrityksiin rekrytoitavilta odotetaan monipuolista kielitaitoa (vrt. myös Tempus 7/05). Jotta tähän haasteeseen kauppakorkeakouluissa voitaisiin vastata, meille tulevilla opiskelijoilla tulisi olla jo vankka pohja, jolle rakentaa yritysviestinnän opintoja. Suuri huolenaiheemme on ollut jo useita vuosia se, että aloittavilla opiskelijoillamme on entistä heikommat pohjatiedot opiskelemistaan kielistä. Tästä syystä työelämän asettamien odotusten täyttäminen on yhä vaikeampaa. Kehitys on johtanut siihen, että joudumme yliopistotasolla paikkaamaan peruskielitaidon aukkoja, mikä on niukkenevien resurssien epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Viestimme yläasteen ja lukion oppilaille on siis seuraava: Kielten perusteet olisi opiskeltava siellä, missä juuri niihin on ohjattu valtion resursseja. Meidän tehtävämme taas on kouluttaa opiskelijoistamme yritysviestinnän osaajia. Pitkäjänteinen itsensä kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat jo osa tämänpäivän työelämää. Näiden taitojen omaksumisen tulisi alkaa peruskouluvaiheessa, ja kielen opiskelu, jos mikä, on pitkäjänteistä itsensä kehittämistä. Kokemuksemme mukaan monilla lukiolaisilla ei ole käsitystä siitä, että kielet kuuluvat pakollisina opintoina kaikkiin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin.