|
– Ekonomi pystyy mihin vain, julistaa Suomen Ekonomiliiton toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja. Hän on malliesimerkki monitaitoisesta ekonomista. Nykyistä järjestösektorin työtä ovat edeltäneet vaativat tehtävät kunnallis- ja valtionhallinnossa sekä yritysmaailmassa ja yrittäjänä.
Suomen Ekonomiliitto, tuttavallisemmin SEFE, täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Liittoon kuuluu runsaat 46 000 jäsentä, 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä. Tätä joukkoa johtaa varmalla kädellä KTM Katrina Harjuhahto- Madetoja.
Harjuhahto-Madetojan nimi vilahteli julkisuudessa vuosina 2003–2007, jolloin hän toimi valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelman johtajana. Missionaan ”Koko kansan tietoyhteiskunta” ohjelman tavoitteena oli lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa.
– Tehtävä oli tavattoman mielenkiintoinen ja haastava. Sen pestin jälkeen en pelkää enää mitään, Harjuhahto- Madetoja nauraa.
– Saimme paljon hyvää ja uutta aikaiseksi. Esimerkkeinä voin mainita eurooppalaisen living labs –verkoston lanseerauksen ja kansallisen potilasarkiston kehittämishankkeen.
Ekonomien asialla
Vaikuttamista on Harjuhahto-Madetojan työ tälläkin hetkellä, ekonomien etujen valvomista yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työelämässä. Yhteistyötahoja on monenlaisia: Akava, yliopistot, virkamiehet, poliitikot, muut järjestöt ja tietysti kaikki jäsenekonomit.
– Tyypillisesti työni on sitä, että tapaan ihmisiä, verkostoidun, keskustelen ja seuraan yhteiskuntaa ja mediaa. Haluamme olla vahva vaikuttaja niillä alueilla, jotka jäsenistöämme koskettavat. Kerromme faktoja ja näkemyksiä meille tärkeistä asioista ja lobbaamme, kertoo Harjuhahto-Madetoja.
SEFE on myös itse 55 ihmisen työnantaja. Toimitusjohtaja johtaa toimiston operatiivista toimintaa.
– Työpäiväni on hyvin vaihteleva. Harvoin on sellaista päivää, että istuisin työpöytäni ääressä kahdeksan tuntia. Liikun paljon sekä yhteistyökumppaneiden luona että SEFEn oman organisaation sisällä. Ihmisten kohtaaminen on tämän työn suola ja lisäksi tietysti se, että pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen.
Viime aikoina Suomen Ekonomiliitto on osallistunut keskusteluun uudesta yliopistolaista ja kauppatieteellisten yksiköiden asemasta yliopistokentässä.
– Kaikkein pahin skenaario on, että kauppatieteistä tulee monialayliopistojen sivuaineautomaatteja. Haluamme painottaa kauppatieteiden yhteiskunnallista merkitystä ja korostaa kauppatieteiden asemaa, Harjuhahto-Madetoja toteaa. Tähän tähtää myös kauppatieteellisten yksiköiden tuore yhteistyöelin, kauppatieteiden kansallinen foorumi.
Moniosaajuus ekonomien vahvuus
Katrina Harjuhahto-Madetoja opiskeli lukion jälkeen pari vuotta tietojenkäsittelyä mutta vaihtoi sitten Kauppakorkeakouluun ja laskentatoimeen.
– Näiden kahden osaamisalueen yhdistämisestä on ollut hyötyä jokaisessa työpaikassani, kertoo Harjuhahto-Madetoja.
– Monialainen ekonomintutkinto sopi minulle ja juuri moniosaajuutta arvostan vahvasti ekonomeissa.
Harjuhahto-Madetoja on myös innokkaasti mukana Kauppakorkeakoulun alumnitoiminnassa ja toimii oman vuosikurssinsa alumnilähettiläänä.
– Kutsun kaikki alumnit mukaan ensi lokakuussa alumnien 100-vuotisjuhliin. Ja haastan meidät myös mukaan lahjoittamaan Kauppakorkeakoulun juhlakeräykseen. Ekonomeja on koulutettu jo 100 vuotta ja uusia hyviä ekonomeja tarvitaan jatkossa entistä enemmän, kehottaa Katrina Harjuhahto-Madetoja.
Teksti: Eeva Lehtinen
Kuva: Aino Huovio |